Saavutettavuus on osa vastuullista brändiä

Monesti saavutettavuutta ajatellaan vain marginaaliryhmän tarpeena, mutta tarpeita on monenlaisia – pysyvä tarve, väliaikainen tarve, tilanteeseen sidottu tarve. Näistä monesti helpoiten tunnistetaan pysyvä tarve, kuten näkörajoitteet tai motoriset vaikeudet. Väliaikaiset tai tilanteeseen sidotut rajoitteet ovat meillä kaikilla vastassa. Käsi paketissa, kirkkaassa auringon paisteessa tai lapsi sylissä digipalvelun käyttäminen voikin olla arkisessa tilanteessa yllättävän haastavaa, mikäli sitä ei ole suunniteltu saavutettavasti. 

Saavutettavuus tulisi huomioida jo visuaalisen identiteetin ja brändi-ilmeen suunnittelussa. Esimerkiksi värit, fontit ja kontrastit vaikuttavat suoraan siihen, kuinka helposti sisältö on hahmotettavissa – ei vain esteettisesti, vaan myös toiminnallisesti. Kun saavutettavuus on sisäänrakennettu osa brändiä, se näkyy kaikissa kosketuspisteissä: verkkopalvelun lisäksi myös markkinointimateriaaleissa, asiakaspalvelukanavissa ja fyysisissä tuotteissa. 

Kesäkuussa 2025 voimaan astuva lakimuutos laajentaa saavutettavuusvaatimuksia yksityiselle sektorille. Tämä tarkoittaa, että tiettyjen kuluttajapalveluiden pitää täyttää yleiset saavutettavuusvaatimukset ja velvoitteet, joista säädetään digipalvelulaissa. Myös saavutettavuusseloste ja mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta tulevat pakollisiksi. 

Velvoitteet koskevat seuraavia kuluttajille tarkoitettuja palveluita: verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Laki ei velvoita mikroyrityksiä. 

Vaikka laki ei koske kaikkia toimijoita, saavutettavuuden merkitys osana laadukasta digipalvelua kasvaa jatkuvasti. Panostamalla saavutettavuuteen parannetaan käyttökokemusta, palvellaan käyttäjiä kestävällä tavalla ja tavoitetaan entistä laajempi ostajakunta.

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 
Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvonta

1. Rakenne ratkaisee – hyvä sisältö ei auta, jos sitä ei tavoita 

Saavutettavuus alkaa rakenteesta. Kun sivun sisältö on loogisesti jäsennelty ja navigointi toimii ennakoitavasti, käyttäjän on helpompi hahmottaa kokonaisuus ja löytää tarvitsemansa tiedot. Selkeät otsikkotasot, johdonmukainen sisältöjärjestys ja riittävä väliotsikointi tukevat luettavuutta ja auttavat myös ruudunlukijoita tulkitsemaan sivua oikein. 

Suunnittelun näkökulmasta:

Sisältörakenne toteutetaan semanttisesti, esimerkiksi käyttämällä oikeita tageja niin päävalikolle, sivun ylä- ja alatunnisteelle kuin tekstialueellekin. Kyse on sivuston HTML-koodiin tehtävistä merkinnöistä, jotka eivät varsinaisesti näy mitenkään sivustolla vierailevalle käyttäjälle. Navigointi rakennetaan selkeäksi ja loogiseksi niin, että käyttäjä voi edetä vaivattomasti myös pelkällä näppäimistöllä. Tab-järjestys määritellään harkitusti, ja tärkeimmät toiminnot sijoitetaan helposti saavutettaviin kohtiin. 

2. Visuaalisuus ei saa estää käyttöä 

Hyvä visuaalinen suunnittelu tukee käytettävyyttä – ei vaikeuta sitä. Värit, kontrastit, typografia ja elementtien sijoittelu vaikuttavat siihen, kuinka helposti käyttäjä hahmottaa rakenteen ja löytää oleellisen. Eri toimintojen visuaalinen hierarkia – kuten primary- ja secondary-painikkeet – auttaa ymmärtämään, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi. 

Vuorovaikutteisten elementtien tulee olla selkeästi tunnistettavissa eri käyttötilanteissa. Käytettävyyttä tukee myös se, että aktiiviset tilat, kuten hover ja focus, erottuvat riittävästi – ilman että ne ovat ainoa keino hahmottaa toimintoa.

Suunnittelun näkökulmasta:

Toimintojen hierarkia rakennetaan väreillä, sijoittelulla ja typografialla. Käyttöliittymän ilme suunnitellaan niin, että se toimii eri päätelaitteilla, valaistusolosuhteissa ja myös silloin, kun käyttäjällä on käytössä yksinkertaistettu tai suurennettu näkymä.

3. Selkeä palaute tukee sujuvaa käyttökokemusta 

Saavutettava käyttöliittymä kommunikoi aktiivisesti käyttäjän kanssa: se kertoo selkeästi, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu seuraavaksi ja miten käyttäjä voi edetä. Ilman tällaista vuoropuhelua palvelu voi tuntua arvaamattomalta tai jättää käyttäjän epävarmaksi. Selkeä, vaiheittainen ohjaus lisää hallinnan tunnetta ja sujuvoittaa käyttökokemusta. 

Suunnittelun näkökulmasta:

Palaute ei rajoitu virheilmoituksiin. Onnistumiset, ohjeet ja tilatiedot kerrotaan visuaalisesti, tekstillisesti ja tarvittaessa esim. ARIA-alueilla. Käyttäjää tuetaan läpi koko prosessin – aloituksesta lopputulokseen – ilman oletuksia siitä, mitä hän jo tietää. Suunnittelussa ei kannata sortua epäeettisiin ratkaisuihin, laadukas palvelu ei manipuloi käyttäjää vaan ohjaa saavutettavasti eteenpäin. 

Saavutettavuus ei ole pelkkä kehitystiimin vastuulle jätettävä yksityiskohta, vaan laajempi laadun ja asiakasymmärryksen osoitus. Se alkaa brändin arvoista ja ulottuu käyttöliittymän yksityiskohtiin asti – väreistä virheilmoituksiin. 

Uusi lainsäädäntö vauhdittaa kehitystä, mutta todellinen kilpailuetu syntyy silloin, kun saavutettavuus nähdään osana parempaa palvelua, vahvempaa brändiä ja laajempaa asiakaskuntaa. Tavoitteena ei ole täyttää minimivaatimuksia, vaan rakentaa verkkopalvelu, joka toimii sujuvasti kaikille – tilanteesta, laitteesta tai käyttäjän kyvyistä riippumatta. 

Jos haluat varmistaa, että oma palvelunne täyttää digipalvelulain vaatimukset ja palvelee käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla, saavutettavuusauditointi on hyvä paikka aloittaa.