MVP – Digikehityksen pelastusrengas vai pelkkää silmänlumetta?
Digitaalisessa kehityksessä viljellään kolmikirjaimisia lyhenteitä siihen tahtiin, että heikompaa hirvittää. Yksi lyhenne ylitse muiden ohjaa montaa verkkopalvelu- tai sovellusprojektia: MVP eli Minimum Viable Product (vähimmäisvaatimukset täyttävä tuote/palvelu, jolla voidaan edetä ensimmäiseen julkaisuun).
Yksi lyhenne ylitse muiden
Ideana MVP on kaunis: julkaistaan jotain pientä ja toimivaa nopeasti, kerätään käyttäjäpalautetta ja kehitetään tuotetta tai palvelua eteenpäin. Ei tuhlata vuosia ja miljoonia euroja johonkin, jota kukaan ei lopulta halua käyttää.
Jos projektin tavoitteet ovat epäselvät ja digitaalisen palvelun määrittely on tehty puutteellisesti, Minimum Viable Productin sijasta voidaankin ensijulkaisuun mennä esim. seuraavilla ratkaisuilla:
Most Vague Prototype
Oikeasti vähimmäisvaatimukset täyttävän tuotteen/palvelun sijasta julkaistaan visuaalinen fiilistely, joka ei oikeasti täytä kenenkään tarpeita eikä kenelläkään osapuolella ole selkeää tiekarttaa käyttäjäpalautteen keräämiseksi ja palvelun jatkokehittämiseksi.
Maximum Viable Panic
Suunniteltu aikataulu ja eteneminen sakkaa, sovittu julkaisudeadline lähestyy ja sen sijaan että julkaistaan oikea, määritelty minimum viable product, julkaistaan jotain mitä sillä hetkellä sattui olemaan valmiina.
Minimum Viable Profit
Julkaistaan jotain mikä ensi katsomalta näyttää ja tuntuu hyvältä, mutta joka ei väräytä liiketoiminnan mittareita suuntaan eikä toiseen, sillä palvelun varsinainen merkitys käyttäjälle ei ole tarpeeksi selkeä.
Määrittely, määrittely, määrittely
Avain onnistuneeseen MVP:n julkaisuun on määrittelyssä. Se, että tiedämme mikä on minimum viable product, vaatii jo paljon käyttäjätutkimusta, markkinatietoutta, määrittelyä, tavoitteiden asetantaa ja selkeää mittaristoa. Ilman seikkaperäistä käyttäjäymmärrystä ei voida määritellä onnistuneesti, mitkä digitaalisen palvelun ominaisuudet, osaset ja toiminnallisuudet muodostavat vähimmäisvaatimukset ja mitkä taas ovat vähimmäisvaatimustason ylittäviä ylimääräisiä, ilahduttavia ominaisuuksia myöhemmin lisättäväksi.
MVP on loistava työkalu pakista vedettäväksi, jos sitä käytetään oikein. Keskity sanaan Viable (elinkelpoinen). Sen ei ole tarkoitus olla rikkinäinen tai huono, vaan karsittu mutta laadukas versio tulevasta, joka sisältää kaiken oikeasti merkityksellisen, mutta jonka ominaisuuksia voidaan laajentaa tulevaisuudessa ja jota kehitetään aktiivisesti datan, analytiikan ja käyttäjäpalautteen perusteella.
Älä tingi laadusta, tingi laajuudesta. Tee yksi asia erinomaisesti sen sijaan, että teet kymmenen asiaa puolivillaisesti.
Kuuntele käyttäjää. Jos käyttäjä ei ymmärrä tuotetta, se ei ole MVP vaan kesken.
Älä unohda 2. vaihetta. MVP:n idea kuolee, jos ensimmäisen julkaisun jälkeen selkeää jatkosuunnitelmaa ei noudateta eikä käyttäjäpalautetta kerätä.
Pidetään siis rima korkealla mutta scope fiksuna. Silloin MVP on juuri se, mitä sen kuuluukin olla, Most Valuable Player.
Kaipaatko apua digitaalisen palvelun määrittelyyn ja realistiseen toteutukseen? Ota yhteyttä.

Netta on UX-suunnittelija ja palvelumuotoilija, jonka kiinnostuksen kohteena on parantaa digitaalisten palveluiden käyttökokemusta ja nostaa muotoiluajattelua suunnittelun keskiöön.
Netta Arola
UX Designer

